Motivaatio

Tmi Hannaleena Laaksamo

Elämässä on ollut meneillään kaikenlaista. 

Tein hurjan ja varmasti monen mielestä hullun ratkaisun, ja irtisanouduin työstäni. "Miten noin nyt voi tehdä, Suomessa on niin heikko työtilanne, on itsekästä lähteä turvallisesta ja vakituisesta työstä kun sellainen kerran olisi tarjolla, tässä maailmassa on niin paljon työttömyyttä, plaa plaa plaa." Samalla pitäisi edetä urallaan, nauttia elämästään, luoda kontakteja, perustaa perhettä, nähdä maailmaa, harrastaa, opiskella... WTF ihmiset, mistä kaikkeen oikein repii aikaa?! 

Olen paahtanut 17-vuotiaasta saakka tukka putkella töitä, töitä, töitä ja suorittanut ammattikorkeakouluopinnot samalla. Olen aina ollut äärimmäisen urakeskeinen ja tavoitteellinen, ja monet ovatkin luonnehtineet minua kunnon businessnaiseksi. Nyt kuitenkin tuli mitta täyteen.

Ihminen ei vain jaksa määräänsä enempää. Työskentelin konservatiivisessa firmassa, jonka työnkuva oli hyvin sitova. Minulla on korkea työmoraali, mutta halusin työni lisäksi tehdä elämässäni myös kaikkea muutakin. En kestäisi ajatusta, että vanhana ainoa asia, jota muistelen nuoruudestani olisi se, kuinka paahdoin vain töitä hullun lailla, enkä tehnyt elämälläni juuri mitään muuta. Haluan yhdistää elämässäni useita erilaisia osaamisalueitani yhteen ja nauttia asioista, joita teen. Päivässä on kuitenkin vain 24 tuntia, joka ei enää tuntunut riittävän. Vaikka olen vasta 24-vuotias, burn outia alkoi pukkaamaan päälle, olin jatkuvasti väsynyt, kiukkuinen ja itkuinen.

Edellisen työnantajani kanssa tekemässäni työsopimuksessani oli pykälä, että kaiken muun työn tekeminen on kiellettyä. Miss Helsinkinä minulle taas avautui uusia mahdollisuuksia luoda kontakteja ja laajentaa työnkuvaani. Olin suoraan sanottuna hukassa. Kuinka pystyisin hyötymään jäljellä olevastani missivuodestani ja tekemään parhaani Miss Helsinkinä, kun en halunnut myöskään rikkoa työsopimustani?

Mietiskelin kuukausia eri vaihtoehtoja, puntaroin plussia ja miinuksia, ja kuuntelin itseäni. Mietin paljon sitä, mistä elämässäni saan kaikkein eniten niitä positiivisia fiiliksiä ja onnen tunteita. Lopulta tein rohkean päätöksen ja perustin oman toiminimen. Tämä mahdollisti sen, että pystyn toiminimeni alle yhdistämään kaikki elämäni osaamisalueet, ja laskuttamaan ammattitaidostani. Olen oman elämäni herra, saan pitää vapaapäiviä jos siltä tuntuu, ottamaan vastaan juuri sellaisia työtarjouksia, joista itse pidän, ja keskittymään itseeni ja oman tulevaisuuteni sekä urani rakentamiseen. Saan esiintyä, tanssia, tehdä pr- ja juontokeikkoja, mallintöitä, olla ihmisten kanssa tekeimisissä ja jokainen päiväni on erilainen.

Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on ollut aikaa kuunnella omaa jaksamistani, antaa itselleni myös lepopäiviä, pysähtyä kunnolla miettimään, mitä oikeasti haluan elämältä, samalla kuitenkin luoden uusia kontakteja ja työskennellen ahkerasti. Askokin sanoi, että olen paljon hyväntuulisempi kuin olen ollut moneen kuukauteen. 

Me elämme vain kerran, joten on tärkeää muistaa kuunnella omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Elän itseäni varten, en ketään muuta, joten ei ole mitään järkeä olla tekemättä muutosta elämäänsä vain peläten sitä, mitä muut minusta ajattelevat.

Nyt se sitten on virallista. Kauppalehden "uudet yritykset"-osiossa oli maininta:

Tmi Hannaleena Laaksamo, Helsinki, 2781222-8. Myynti, markkinointi ja sisällöntuotanto. Esittävät taiteet. Kuvaukset, muotinäytökset, promootio- ja edustustehtävät. Jatkossa minua saa siis buukata keikoille, yhteydenotot hannaleena.laaksamo@gmail.com! <3

Muutimme Askon kanssa reilu viikko sitten ensimmäiseen yhteiseen asuntoomme, ja kaikki on tähän asti sujunut todella hyvin. Olen kaikin puolin onnellinen.

Rakkautta,

Hade

Kuvat: Jolana Salter

Siellä keijut karkeloi.

Parasta on löytää sellainen poikaystävä, joka tykkää tehdä samoja juttuja, kuin mistä itse pidät. Mielestäni toimivin parisuhde on sellainen, missä kumppanin kanssa voi touhuta kaikenlaista yhdessä ja toisen seurasta todella nauttii, voi pitää hauskaa yhdessä. En jaksaisi pidemmän päälle pelkkää kotona istuskelua, olen sen verran hektinen ja energinen persoona, että tarvitsen elämääni jatkuvasti jotain aktiviteetteja ollakseni tyytyväinen. Tylsistyn helposti, jos elämässäni ei ole tarpeeksi sisältöä.

Asko tuntee minut jo sen verran hyvin, että hän tietää, kuinka metsien rauha ja luonnon lähelle pääseminen tekevät minut onnelliseksi. Nuorempana asuessani maaseudulla liikuin paljonkin metsissä, opettelin tunnistamaan kasveja sekä kiipeilemään puissa. Näitä aktiviteetteja tulee toisinaan ikävä kaupungissa asuessa ja tästä syystä Asko vei minut Nuuksion kansallispuistoon samoilemaan.

Olen jo pidempään halunnut päästä käymään Nuuksiossa, se kun on luonnonsuojelualue ja olen kuullut sen piilottavan sisälleen henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Kehut eivät ole olleet turhia, sillä Nuuksio oli kaiken saamansa positiivisen palautteen arvoinen!

Mennään metsään!

Mennään metsään!

Tällaisissa maisemissa liikkuessa tuntuu taianomaiselta, tuntee itsensä lähes keijukaiseksi.

Tällaisissa maisemissa liikkuessa tuntuu taianomaiselta, tuntee itsensä lähes keijukaiseksi.

Metsissä liikkuminen on minulle kuin terapiaa, metsän rauhassa puiden alla samoillessa unohtaa kaiken kiireen, melun ja stressin, hengittää vain syvään ja keskittyy eteenpäin tarpomiseen epätasaisessa maastossa. Metsässä patikointi käy myös hyvästä treenistä, nytkin kävelimme metsäpolkuja pitkin useamman tunnin ajan. Luonnon tarjoama pepputreeni syntyy kiviröykkiöiden yli kiipeilystä, vuorelle kiipeämisestä ja ylämäkeen kävelystä juurakoiden peittämällä metsäpolulla. Kesällä paljon mukavampi treenimuoto kuin perus punttisali!

Erikoisia faktoja Hadesta: Olen pienestä pitäen rakastanut sieniä ja mielestäni ne sopivat lähes jokaiseen ruokaan hyvin, esimerkiksi kaurapuuroon.

Erikoisia faktoja Hadesta: Olen pienestä pitäen rakastanut sieniä ja mielestäni ne sopivat lähes jokaiseen ruokaan hyvin, esimerkiksi kaurapuuroon.

Voin suositella Nuuksion metsäreittejä kaikille, Suomen luonto on niin kaunis, että jokaisen tulisi päästä nauttimaan siitä. Vaikka kesä onkin mahtavaa aikaa, suosikkivuodenaikani on kuitenkin syksy. Rakastan sitä, kun ilmat viilenevät, luonto on täynnä värejä ja puista pudonneet lehdet ratisevat jalkojen alla. Ruska on ihanaa aikaa. Onnekseni myös Askon suosikkivuodenaika on syksy, joten suunnittelimme jo tekevämme kunnon ruskaretken Nuuksioon. Voin siis myöntää jo hieman odottavani kesän loppumista, vaikka tämä ihanaa aikaa onkin.

Kiivettiin vuorelle.

Kiivettiin vuorelle.

Kasvisruokavalion noudattaminen on muuten sujunut meiltä todella hyvin! Ei ole ollut mitään ongelmia olla syömättä punaista lihaa ja kanaa. Olen löytänyt uusia suosikkiravintoloita Helsingistä, esimerkiksi Street Gastrosta saa superhyviä vegesandwicheja ja Just Vege-ravintolasta saa herkullista falafelia. Opettelin myös valmistamaan soijarouheesta ruokaa, ja se oli paljon helpompaa kuin luulin! En ole mikään superkokki ja en jaksa käyttää aikaani keittiössä pyörimiseen, joten tästäkin syystä soijarouheen hyödyntäminen ruoissa toimii meidän taloudessa hyvin. Se kun valmistuu käden käänteessä ja on ainakin omasta mielestäni yksinkertaisempaa valmistaa kuin liharuoat.

Pusuja,

Hade

Mun juuret.

Juuret. Niitä harva näkee tai tulee ajatelleeksi, mutta ne ovat kuitenkin aina osa ulospäin näkyvän kasvin elämää.

Olen viime aikoina ajatellut paljon omia juuriani ja sitä, kuka minä oikeasti olen. Moni näkee minusta vain ulkokuoren, kauniin kukan, mutta ei tiedä juuristani ja taustoistani mitään.

Tulen köyhistä oloista, olen kasvanut metsien keskellä ja oppinut kantapään kautta sen, että oman toimeentulonsa eteen on tehtävä töitä eikä hyviä asioita tapahdu itsestään. Yksi tärkeimmistä äitini opettamista elämänarvoista on se, että maallista mammonaa ja materiaa tärkeämpää on lähimmäisen rakkaus. Raha toki helpottaa elämää kummasti, mutta ei loppupeleissä tee onnelliseksi. Sosiaaliset suhteet ovat kultaakin arvokkaampia.

Kävin lukioni kunnon hippilukiossa, Kuopion Musiikkilukion tanssilinjalla. Lukioaikoinani ulkonäkö oli toissijaista, matikantunneilla istuttiin treenipuku päällä, tukka sotkussa ja ilman meikkiä. Taide oli se ykkösjuttu ja se yhdisti meitä. Jos et vielä lukioon tullessasi ollut hippihenkinen, lukio todellakin teki sinusta sellaisen. Rastat ja haaremihousut olivat must. Musiikkilukio oli pieni koulu, ja sen yhteisöllisyyttä on vaikeaa löytää muualta.

Syy, miksi nyt muistelen menneitä on se, että olin viime viikonlopun Ruisrockissa ja hengailin siellä lukioaikojen kaveriporukkani kanssa, joita nykyään tapaan harmillisen harvoin. Kuuntelin heidän kanssaan bändejä, joita kuuntelimme lukioaikoina ja aloin miettimään, mikä elämässä oikeasti on tärkeää. Kaikki tuntuu olevan nykyään kovin pinnallista ja ulkonäkökeskeistä. Kumpi on oikeasti tärkeämpää, monen tunnin laittautumissessiot peilin edessä vai se, että luot muistoja ja pidät oikeasti hauskaa ystäviesi kanssa, vaikka sitten näyttäisitkin hieman räjähtäneeltä huonosti nukutun yön seurauksena? Scandinavian Music Group on kaikkien aikojen suosikkibändini, ja sitä kuunnellessani alan aina kaipaamaan maaseudulle ja luonnon rauhaan.

"Ajattelit sitä ensimmäistä kertaa vuosiin
taivaan väriä
maan hidastunutta liikettä
ei katumusta
ei musiikkia
ei parhaita vaatteita
ei paniikkia"
 -Scandinavian Music Group
Ihanat Jenni ja Wilma! &lt;3

Ihanat Jenni ja Wilma! <3

Ruississa oli lystiä!

Ruississa oli lystiä!

En sano, etteikö ulkonäkö olisi tärkeää. Nautin itsekin laittautumisesta ja siitä, kun minulla on itsevarma ja kaunis olo. Kiinnitän huomiota ulkonäkööni, mutta se ei ole elämäni ykkösjuttu. Minullakin on tekoripset, rakennekynnet, värjätty tukka ja toisinaan feikkirusketus. SILTI, luonne on ulkonäköä tärkeämpää, ja kaunis luonne näkyy myös ulospäin. Ulkonäkö on kuitenkin pelkkää pintaa, se mitä tunnet ja arvostat, on se, mikä tekee sinusta spesiaalin.

Tässä minä ilman meikkiä makoilen heinäkasassa.

Tässä minä ilman meikkiä makoilen heinäkasassa.

Lukioaikoina oli helppoa kannattaa tietynlaisia ääripäitä mielipiteissä. Ystäväni Jenni sanoi hyvin, että tyttöporukassamme parasta on aina ollut se, että siinä jokainen saa olla juuri sitä mitä on, eikä ketään arvostella omien aatteiden tai ulkonäön perusteella. Olen kiitollinen, että olen saanut viettää teinivuoteni, jolloin vielä etsii itseään, juuri tällaisessa porukassa, joka on lähinnä kannustanut minua olemaan juuri sitä mitä olen eikä muuttanut minua tietynlaiseksi.

Osa lukioaikojeni tyttöporukasta, vasta valkolakin saatuamme.

Osa lukioaikojeni tyttöporukasta, vasta valkolakin saatuamme.

Abikuva. Ja ei, emme oikeasti pukeutuneet noin joka päivä. :D

Abikuva. Ja ei, emme oikeasti pukeutuneet noin joka päivä. :D

Aiemmin kannatin kärkkäämmin esimerkiksi eläinten arvoja ja luonnonmukaisuutta valinnoissani. Jostain syystä olen viime vuosina haudannut nämä ajatukset enkä ole juurikaan uhrannut mietteitäni luonnonmukaisuudelle. Viime päivinä olen kuitenkin miettinyt jokapäiväisiä valintojani tavallista enemmän, ja päätimme nyt Askon kanssa, että vähennämme reilusti punaisen lihan syöntiä. Mielestäni on järkyttävää, että pelkästään lihakarjan ruokintaan käytettävä vilja ja vesi riittäisi poistamaan nälänhädän koko maapallolta. Arvioiden mukaan myös lihateollisuuden tuotteet aiheuttavat puolet maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Tiedostan sen, ettei yksittäisen ihmisen valinnat loppupeleissä paljoa paina, mutta haluan silti omilla valinnoillani kantaa korteni kekoon maapallon hyvinvoinnin puolesta. Punaisen lihan vähentäminen on yksittäiselle ihmiselle tehokkain keino vähentää omaa ympäristötaakkaansa. 

Save the world, eat more vegetables!

Save the world, eat more vegetables!

Kalaa, kananmunia ja maitotuotteita aiomme edelleen syödä, sillä ruokavalion täysi muutos olisi kerralla aika radikaali päätös. Vähennämme lihatuotteita pikkuhiljaa, on sekin jo alku. Toivoisin, että meistä jokainen miettisi edes hieman omia päivittäisiä valintojaan, niin ravintonsa kuin muutenkin toimintansa suhteen. Annetaan jokaisen olla sellaisia kuin on eikä arvostella ihmisiä pelkän ulkonäön tai kannattamiensa aatteiden perusteella.

Pusuja,

Hade

Not just a pretty face!

Minä tein sen! Valmistuin kolmen ja puolen vuoden uurastuksen jälkeen Haaga-Helian myyntityön koulutusohjelmasta myyntityön tradenomiksi. Ammattikorkeakoulututkinto paketissa, nyt olen ihan virallisesti rautainen myynnin ammattilainen. Tämä jos mikä oli aiheellinen syy juhlaan!

Olin ylpeä itsestäni, sillä pakersin viimeisen puoli vuotta kursseja itsenäisesti kokopäiväisen työni ohessa ja kirjoitin opinnäytetyöni noin kahdessa viikossa kiireellisestä ja stressaavasta elämäntilanteesta huolimatta, kuitenkin saaden arvosanakseni omaa tavoitettani paremman. Olen aina ollut sitä mieltä, että saavutukset ja onnistumiset ovat hyvin pitkälle itsestä kiinni. Siitä, kuinka ahkerasti on valmis tekemään töitä itsensä ja saavutustensa eteen. Siitä, että päättää onnistua ja tekee kaikkensa myös onnistuakseen. Rakastan onnistumisen elämyksiä ja sitä tunnetta, kun voin aidosti olla itsestäni ylpeä. Härkää vaan sarvista ja toimintaa, niin sitä asiat hoituu! Yleisesti toimin tehoikkaimmin ja saavutan parhaita tuloksia paineen alla.

Tuore myyntityön tradenomi!

Tuore myyntityön tradenomi!

Olen aina kapinoinut stereotypioita vastaan ja pyrin omalla esimerkilläni rikkomaan niitä. Vihaan esimerkiksi sellaista ajattelutapaa, että jos on kaunis, ei välttämättä ole järin fiksu. Monet tuntuvat ajattelevan, että kauniit ihmiset pärjäävät elämässään pelkällä ulkonäöllä, elävät jonkun toisen siivellä eivätkä keskity rakentamaan omaa uraansa. Itse olen äärimmäisen urakeskeinen, aloittanut työnteon jo nuorena ja keskittynyt aina opintoihin ja työntekoon. Minulle urallani eteneminen ja oman tietotaitoni kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää ja asetankin itselleni aina uusia haasteita, joita pyrin saavuttamaan. Mielestäni oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen on ainoa keino kehittyä ja saavuttaa elämässään asioita, tästä syystä haastan itseäni jatkuvasti. Vaikka minun valitsemallani alalla koulutusta enemmän painoarvoa annetaan työkokemukselle ja luonteelle, halusin kuitenkin opiskella itselleni ammattikorkeakoulututkinnon ja harkitsen vielä maisteriopintoihin hakeutumista. Se vain on fakta, että jos työhaastattelussa on kaksi muutoin yhtä hyvää hakijaa, mutta vain toisella on paperit ja toisella ei, kyllä se papereilla varustettu hakija saa paikan. Opiskelu kannattaa aina!

Ammattikorkeakoulutodistus kourassa!

Ammattikorkeakoulutodistus kourassa!

Myös ystäväni Mariela valmistui samassa Haaga-Helian valmistujaistilaisuudessa, mutta eri alalta.

Myös ystäväni Mariela valmistui samassa Haaga-Helian valmistujaistilaisuudessa, mutta eri alalta.

Koulullamme järjestettiin valmistujaisjuhlaseremonia, jossa yhteensä 480 oppilasta saivat todistuksensa. Koulun juhlan jälkeen järjestin ystävilleni valmistujaisjuhlat. Tällaisina hetkinä sitä aina muistaa, kuinka siunattu olenkaan, kun olen saanut näin ihania ihmisiä elämääni. Oli ihanaa juhlistaa tärkeää päivääni minulle rakkaiden ihmisten ympäröimänä. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka tärkeitä ystäväni ovat minulle. Asun täällä Helsingissä kaukana omasta perheestäni, joten ystävistäni täällä on tullut minulle toinen perhe. Kiitos kaikki rakkaat mukana olleet! <3

Niin kauniita ja ihania tyttöjä!

Niin kauniita ja ihania tyttöjä!

Hankimme Tanjan kanssa ihan tätä päivää varten yhteen mätsäävät mekot!

Hankimme Tanjan kanssa ihan tätä päivää varten yhteen mätsäävät mekot!

Lempivärini on pinkki, ja ystäväni tietävät sen hyvin!

Lempivärini on pinkki, ja ystäväni tietävät sen hyvin!

Siirryimme juhlapaikaltani jatkoille Showroomiin, josta Rosanna oli varannut seurueellemme pöydän ja skumppatarjoilu odotti pöydässä. Kiitos vielä Showroom ja Rosanna tästä! <3

Jatkojuhlat Showroomissa

Jatkojuhlat Showroomissa

Mitä olisi juhlat ilman ilmapalloja?

Mitä olisi juhlat ilman ilmapalloja?

Olen onnellinen, siinä kaikki.

Pusuja,

Hade